Historiaa

Haukivuoren alue kuului varhaisella uudella ajalla 1530-luvulla Vesulahteen (myöhemmin Visulahti ja nykyinen Mikkeli). 

Haukivuoren seurakunta perustettiin vuonna 1573 Juvan seurakunnasta, koska Haukivuori oli pitäjän etelä laidalla. Niin päätettiin siirtää kirkko ja seurakunta keskemmälle seurakuntaa 1576 ja nimeksi tuli Pieksämäen seurakunta. 

Ensimmäisen ristikirkon perusti 1640-luvulla ratsumestari Gerhard Lewe Hulkonniemelle, lähelle nykyistä kirkkoa. Joka peruskorjattiin ja rakennettiin 1739 – 1740 rukoushuoneeksi ja myöhemmin kutsuttiin kappelikirkoksi. Toinen päivä lokakuuta 1782 Haukivuori irtaantui Porvoon tuomiokapitulin päätöksellä Pieksämäen seurakunnasta omaksi kappelikunnaksi ja siitä alkoi oma väestörekisteriasiakirjojen pito. Uusi kirkko päätettiin rakentaa 1793 ja suunnitelmat laati kirkon rakennusmestari Jaakko Leppänen ja hän myös valvoi rakennustyön. Kirkko vihittiin käyttöön 15.4.1798. Haukivuoren seurakunta itsenäistyi 20.8.1873. 1798 vihitty kirkko paloi 16.7.1949. ( Mahdollinen syttymis-syy mahdollisesti sähkölaitevika tai maalien itsesyttyvyys.) Uuden kirkon rakentamispaikasta äänestettiin kirkon raunioilla äänin 1333 – 82 paikkana kirkonniemi. Nykyisen kirkon suunnitteli arkkitehti Veikko Larkas ja kirkko vihittiin 1.7.1951. 

Haukivuoren alueellinen hallinto

Haukivuoren alue kuului vuoteen 1724 Viipurin hiippakuntaan, jonka jälkeen siirryttiin Porvoon hiippakuntaan. Hiippakunnan alaisina toimivat rovastikunnat. Rovastikunta muodostui useasta seurakunnasta johtajanaan lääninrovasti. Seurakunta tasolla toimi alkuun kirkon kokous ja myöhemmin pitäjän kokous. Haukivuoren kappelista muodostettiin 11.11.1863 oma käräjäkunta.

Haukivuori sijaitsee Etelä-Savossa, Kyyveden kupeessa. Haukivuorella on ollut asutusta jo vuodesta 1500 saakka. Haukivuoren kylä mainitaan nimeltä vuoden 1561 maaluettelossa. 

Maaseudun alkeisopetus perustui 1800-luvun lopulla seurakunnallisiin kiertokouluihin sekä kotona annettavaan opetukseen. Kansakoulut yleistyivät 1870- ja 1880-luvuilla Savon kunnissa. Haukivuoren kirkonkylän kansakoulu avasikin ovensa syksyllä 1881.

Pähkinäsaaren rauhassa 1323 Novgorodin suuriruhtinas Juri luovutti Ruotsin kuningas Maunulle kolme kihlakuntaa: Jääsken, Savon ja Äyräpään. Myöhemmän Mikkelin pitäjän edeltäjä – Savilahti – jaettiin kahdeksi kirkkopitäjäksi 1442 piispa Maunu Tavastin toimesta. Savilahdesta syntyi näin tytärseurakuntana Juva. Myöhemmin 1400-luvun jälkipuoliskolla Savoon liittyi kolmas seurakunta, Sääminki. Samoihin aikoihin siellä ryhdyttiin rakentamaan ns. Uuttalinnaa, koska alue oli riitaisaa raja-aluetta. Myöhemmin linnan nimeksi vakiintui Olavinlinna.

Esiteolliselle aikakaudelle oli tyypillistä korkea syntyvyys ja kuolleisuus. Katovuodet ja tautiepidemiat aiheuttivat kuolleisuushuippuja, mutta syntyneiden lasten suuri lukumäärä riitti takaamaan sen, että väestö kasvoi. Väkiluvun kasvu kuitenkin hiipuu 1900-luvun alussa. 

Historiantutkimuksessa puhutaan 1500- ja 1600-lukujen kohdalla suuresta asutusliikkeestä, ns. savolaisekspansiosta, jonka seurauksena laajat osat keskisen ja pohjoisen Suomen sisämaa-aluista tulivat asutuksen piiriin. Saavutus oli pitkälti savolaisten ansiota.

Haukivuoren kunnan itsenäisyys päättyi 31.12.2006 ja kunta liittyi Mikkelin kaupunkiin.

Kuvia Haukivuorelta

Klikkaa kuva isommaksi