Skip to content

Haukivuoren kotiseutumuseo sijaitsee Haukivuoren kirkonkylällä, pitäjän vanhassa keskustassa. Kirkolta pappilaan johtava raitti muodostaa vakiintuneen ja rauhallisen kokonaisuuden. Raitin varrella on museon lisäksi vanha pitäjäntupa, entinen kansakoulu sekä asuinrakennuksia 1900-luvun alusta. 

Museon päärakennus on hirsirakenteinen, punaiseksi maalattu viljamakasiini, joka on rakennettu 1900-luvun alussa. Rakennuksen etuosassa on sen mittainen kuisti, jonka kaiteet korjattiin ja maalattiin vuonna 1985. 

Museon pihapiirissä on myös vuonna 1905 rakennettu tuulimylly. Satulakattoisen jalkamyllyn on rakentanut Tapio Olkkonen. Se on siirretty nykyiselle paikalleen Häkkilän kylästä vuonna 1966.  

Museoalueella on lisäksi toinen hirsirakenteinen makasiinirakennus 1920-luvulta. Rakennus toimii lähinnä varastona, mutta on joskus ollut avoinna yleisölle. Alueella on myös pieni huoltorakennus, joka sijoittuu päämuseorakennuksen sekä museoalueelle johtavan tien väliin.     

Haukivuoren kotiseutumuseon kokoelman painopiste on paikkakunnan esineissä. Esineistö koostuu metsästys-, kalastus-, ja maatalousesineistä, käsityöläisten ja maasepän työvälineistä sekä kierto- ja kansakouluesineistöstä. Kokoelmassa on yli tuhat esinettä. 

Haukivuorelta on kerätty paikkakunnan historiaan liittyvää kuvamateriaalia, joka on tallennettu entisen Haukivuoren kunnan kotiseutuarkistoon. Kerätty aineisto on nykyisin Mikkelin kaupungin omistuksessa.

Kotiseutumuseo, Kirkontie 325, 51600 Haukivuori

Yleistietoa kotiseutuyhdistyksen ylläpitämästä paikallismuseosta

Museo avattiin yleisölle vuonna 1962 ja sitä on aina hoitanut Haukivuoren kotiseutuyhdistys ry. Museorakennukset ja esineistö on vakuutettu. Museoaluetta ympäröivät metsittyneet pappilan pellot. Metsikköä ja risukkoa on raivattu ja siistitty muutamien vuosien välein. Näin on saatu parannettua museon näkyvyyttä ja vähennettyä museorakennusten katolle syntyvää orgaanista jätettä. Aluetta halutaan kunnostaa ja parantaa edelleen. 

Päärakennus: viljamakasiini

Museon päärakennuksen avokuisti rakennettiin uudelleen vuonna 2007 eli kaikki on uutta, lukuun ottamatta betonirappusia, kivijalkaa sekä pylväitä. Haukivuoren Lions Club maalasi kuistin vuonna 2008. Vuonna 2013 kuistin eteläpäähän rakennettiin invaluiska. Museon portaikon kaiteita toiseen kerrokseen korjattiin ja toisen kerroksen lattialuukut peitettiin vuonna 2021.

Tuulimylly

Museon pihapiirissä on vuonna 1905 rakennettu tuulimylly. Satulakattoisen jalkamyllyn on rakentanut Tapio Olkkonen. Mylly siirrettiin nykyiselle paikalleen Häkkilän kylästä vuonna 1966, sen lahjoitti maanviljelijä Tauno Nykänen.
Tuulimyllyn siivet on uusittu vuonna 1960 ja kaksi niistä uusittiin vuoden 2006 lopussa Museoviraston avustuksella. Siipiä korjattiin jälleen vuonna 2017, Eero Kallio lahjoitti siipien puutavaran. Tuulimyllyn portaat ja kaiteet on uusittu vuonna 2021.

Makasiinirakennus

Makasiinirakennuksen kolmiorimahuopakate ja ruoteet uusittiin vuonna 2010. Samalla jouduttiin uusimaan vesivaurioita lattiassa ja kattorakenteissa. Katolle kertyy neulasmassaa, joka vaatii vuosittaista poistoa.

Molemmissa makasiineissä on sähköt, muttei lämmitystä. Paloviranomaisten mukaan rakennuksiin ei kannata laittaa palovaroittimia, koska rakennuksissa ei ole lämmitystä. Rakennus ei toistaiseksi ole avoinna yleisölle.

Imurointia vaikeuttaa se, ettei makasiinissa ole pistorasiaa, vaikka sähköt löytyy. Työllisyyspalvelut (esimiehenä Harri Kaipiainen) harjasi rakennuksen katon vuonna 2021 ja kunnosti samaisena vuonna rakennuksen kivijalkaa.

Huoltorakennus

Yhdistys hankki neljännen rakennuksensa vuonna 2013. Se oli koottava ja se hankittiin Carlson tavaratalosta. Paikallinen Lions Club kokosi rakennuksen, joka sisältää pienen varastotilan ja vessan.

Pelastussuunnitelma

Pelastussuunitelma on tehty keväällä 2021 ja se on hyväksytty. Suunnitelma sisältää myös sijaintikoordinaatit Etelä-Savon pelastuslaitokselle. Rakennusselvitykset ja asemapiirroksen yhdistykselle teki kuntamme viimeinen rakennusmestari Markku Suomela.

Kokoelmat

Haukivuoren kotiseutumuseon kokoelman painopiste on paikkakunnan esineissä. Esineistö koostuu lähinnä metsästys-, kalastus- ja maatalousesineistä. Kokoelmassa on noin 1000 esinettä ja ne on luetteloitu kortistoon. Korteissa on tiedot esineen nimestä ja lahjoittajasta sekä jonkin tasoiset kuvailutiedot.

Ajalla 2.7-28.7.1979 HuK Hilke Liisa Himanen inventoi kokoelman paikallismuseoiden keskuskortiston kenttäkorteille. Kyseinen henkilö inventoi samana vuonna myös Virtasalmen kotiseutumuseon esineet.

Lisää kokoelmia

Haukivuorelta on kerätty paikkakunnan historiaan liittyvää kuvamateriaalia, joka on tallennettu entisen Haukivuoren kunnan kotiseutuarkistoon. Materiaalia on käytetty pitäjän historian tekemiseen.

Pitäjän historia eli “Elämää kyyveden kahta puolen” valmistui vuonna 2012. Ensimmäinen painos 500 kappaletta myytiin vuodessa ja nyt on yli puolet toisesta painoksesta myyty. Kirjan tekoa taloudellisesti tukivat Mikkelin kaupunki, Haukivuoren kunta, Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta, Haukivuoren seurakunta… jne.

Haukivuoren kunnan vaakuna

Vaakunan käyttöoikeus myönnettiin pysyvästi 1.1.2007 alkaen Haukivuoren kotiseutuyhdistys ry:lle.

Pöytästandaareja on ollut myynnissä lähinnä museotoiminnan hyväksi Wanhassa Osulassa.

 

 

Kotiseutuarkistomuotoinen asiapapereiden keruu

Mikkelin kaupunki ei ole järjestänyt kotiseutuarkistoa meidän museotoimintaa lukuunottamatta. Pitäjässä toimii oma paikallislehti, joka ilmestyy kahden viikon välein. Lehden nimi on Haukivuoren Seutu.

Ei museon tai yhdistyksen muita kokoelmia 

Kirjastossa ei tällä hetkellä ole mitään kotiseutuyhdistykselle kuuluvia kokoelmia.

Kunnan arkisto Haukivuoritalossa

Kunnan arkistossa ei ole täĺlä hetkellä mitään kokoelmia tms, jotka kuuluisivat yhdistykselle. Sen sijaan sinne on arkistoitu yhdistyksen hallintopapereita pöytäkirjoineen.

Haastattelut Haukivuorella

Suomalaisen kirjallisuuden seura suoritti Haukivuorella haastatteluja. Yhdistyksen rooli rajoittui haastateltavien ehdottamiseen. Haastattelut löytyvät kunnan arkistosta.

Museon näyttelyt

Museon perusnäyttely on peräisin 1960-luvun alusta. Se on järjestetty kahteen kerrokseen aiheen mukaisiin kokonaisuuksiin. Näyttelykokonaisuudet antavat monipuolisen kuvan haukivuorelaisten elämästä. Esillä on eri elinkeinoihin liittyvää esineistöä. Eikä elämän pieniä nautintojakaan – kahvia ja tupakkaa – ole unohdettu. Museosta löytyy myös koulunkäynnistä kertova osasto.

1960-luvun museoajatusten mukaisesti rakennettu näyttely on edelleen toimiva ja raikkaan oloinen, eikä sen ideaa tarvitse muuttaa.

Näyttelytilat siivotaan joka kevät talkoilla. Samalla näyttelyesineitä puhdistetaan pintapuolisesti. 

Avoinnapito ja asiakaspalvelu

Vielä 1980-luvulla museossa kävi yli 1000 asiakasta vuosittain, mutta kävijämäärä on pudonnut sittemmin noin 250 kävijään. Museon kävijämäärä väheni, kun Eläkeliitto lopetti museon vierellä sijainneen Haukirannan lomakeskuksen vuonna 2006.

Yhdistys palkkaa museoon kesäoppaan ja siihen on saatu avustusta Haukivuoren kunnalta ja kuntaliitoksen jälkeen Mikkelin kaupungilta. Haukivuoren ja Mikkelin yhdistymisen jälkeen avustusasioista vastaa Mikkelin kaupunki. Kotiseutumuseon piha-alueella on aiempina vuosina järjestetty kesäteattereita ja kotiseutujuhlia, jotka ovat yksi tapa lisätä museon kävijöitä.

Paikkakunnan yhtenäiskoulun oppilaat ovat yleensä keväällä vierailleet museossa. Opetussuunnitelmat sisältävät kotiseutuoppia ja museokäynnit kuuluvat osana siihen. 

Laukkolan lato

Kotiseutuyhdistys on järjestänyt tapahtumia ladolla yhteistyössä Heikki Koljosen ja mm. alueseurakunnan kanssa.

Luonnonkukkapäivä

Retken alkupisteenä yleensä toimii museo.

Hautuumaakävelyt

Uutuutena Kotiseutuyhdistyksen toimintaan tuli kesällä 2021 Hautuumaakävelyt Haukivuoren hautausmailla. Kävelyt totetettiin yhteistyössä Alueseurakunnan kanssa. Käsikirjoituksestan sekä toteutuksesta vastasivat Veijo Kohvakka ja Heikki Koljonen.

Markkinointi

Kotiseutumuseon markkinointi on otettu mukaan Mikkelin matkailumarkkinoihin, jolloin se on osa laajemman alueen ja tarjonnan markkinointia. 

Patsaiden ym. inventointi

Haukivuorella olevien patsaiden tms inventointia ei ole yhdistyksen puolesta tehty.

Puheenjohtajan toive

Toivomme, että voimme kehittää museon toimintaa ja koko kotiseutuyhdistyksen toimintaa haukivuorelaisten eduksi.